1.11.2013

Kuukauden lopetus #lihatonlokakuu

Söisitkö silakkaa, jonka kilohinta hipoo 27 euroa? Minä söin – ja syönpä kaiken kukkuraksi toistekin!

Tähän se lihattoman lokakuun seuraaminen huipentuu, ensimmäisenä marraskuisena päivänä. Kokkaustaitoa on harjoiteltu ja opittu, etenkin kalaruokia on tultu tehtyä, eikä edes kalakeittoa kertaakaan. Salaatteja, jyviä, pähkinöitä ja erilaisia kasviksia olemme puputelleet ja olleet tyytyväisiä. Lihat, mitä olemme syöneet (ei, en koskaan luvannut kokonaan jättää lihan), on ollut suurimmaksi osaksi lähiriistaa, kaupan alennuslaariruokaa (eli viittä vaille roskiskamaa) tai mahdollisimman ekologisia ruokia, kuten nakit ja maksamakkara. Ja linja voisi hyvin pysyäkin.

Joojoo, ollaan käyty mäkkärissä muutaman kerran, tekopyhäksi en nyt ala. Olen jopa kokeillut heidän kalahampurilaista. Se kannattaa ostaa siksi, että se on valmistettu kestävistä kalakannoista pyydetystä sertifioidusta kalasta (MSC). Maun vuoksi sitä ei todellakaan kannata ostaa, sillä se on oikeasti PAHAA.

Nomutta, lopulta tähän lihattoman lokakuun huipennukseen - ihanaan silakkavoileipään. Herkkuleivän salaisuus on silakka - kylmäsavustettu silakka! Oi että se oli hyvää, kylmäsavulohelle on tässä kova kilpailija.

Tehdään näin: otetaan neliskanttiset rieskan näköiset leipäset, sivellään kumpaankin puoliskoon margariinia ja luomumajoneesia. Tomaattisiivuja lykätään väliin ja nypätään pari lehteä salaattiakaveriksi, lyödään vielä siivu cheddarsulatejuustoa ja pari silakanfilettä sekaan. Laitetaan leivät vastakkain ja voileipägrilliin lämpiämään. Rrrauh!

Nimekseen tämä ei-todellakaan-kevyt leipä sai "lits-läts-leipä". Sillä se ei pysy millään tasolla kasassa ja joka paikka on soosia ja tahmeutta täynnä ensipuraisun jälkeen. Mutta ah, olipa sen arvoista. Tämä nousi kertaheitolla kalaruokien top 10 -listalle!


Ei kommentteja:

Lähetä kommentti