5.3.2014

Orkideamania

Kyllä se vaan on tullut jäädäkseen, ainakin joksikin aikaa. Orkideamania. Vaikka jo luulin sen olleen hetkellinen tartuntatauti, joku ohimenevä virus. Tuossa vuodenvaihteen kieppeillä nimittäin hankin viisi perhoskämmekkää ja siitä lähtien kiertelin erilaisia kauppoja silmät kiiluen – kuitenkaan löytämättä lisää "ooh-aah-pakkosaaa" -orkideoita. Päättelin, että on nää orkideat nyt sitten nähty.

Sitten käytiin ruokaostoksilla keskiviikkoisena iltapäivänä Citymarketissa, missä yleensäkin käymme. Sivusilmän heitin kuten yleensä lukkapöytää päin kun saavuttiin kassa-alueelle. Mutta tällä kertaa jäädyin paikoilleni. Ja alkoi kuulumaan "uuh" ja "aah!". Mies näki tutut oireet, antoi vapaat ohjat ja lähti huvittelemaan viiveetä viereiselle lehtihyllylle.

Mikä kukkaniitty!


Kukkapöydällä oli hintahalsterin vieressä pari hassua kämmekkää, mutta kaikki muut olivat jotain aivan muuta! Puutarhaliikkeissä olen nähnyt vandoja ja mitänäitänyton, mutta en näissä väreissä! Ja pienellä pöydällä oli räiskyvästi värjeä, värejä, värejä!! Ja niin raikkaan tuoreita kasveja, ei yhtään kuivahtanutta nuppua.

Nostelin varmaan joka ikistä ruukkua, pyörittelin ja mietin. Ukko siirtyi viisveen viihdyttämisessä jo lehtihyllyn antimista puhelimesa tarjottavaan lastenohjelmaan. Koitin kiirehtiä. Tämä vai tämä vai tämä? Ukko totesi, että ota nyt akka kaksi. Oih!

Tässä väriloitoa lisää:






Ja tuossa se huima hinta, siis haloo!!

Lopulta valitsin ylläolevan punaisen ja vielä täysin nupullaan olevan valkolilan (ei ylläoleva kuva, vaan tätä tummempi, muuten samanlainen). Saa nähdä mitä siitä kuoriutuu, ihan tuntuu siltä, kuin lahjaa odottaisi. Juonina ihmisenä valitsin mahdollisimman monta kukkavanaa omaavat yksilöt. Oli äärimmäisen vaikea valita, sillä nämä olivat tuuheimpia kasveja mitä olen nähnyt mittavan neljän kuukauden kokemukseni aikana.

Nämä uudishankinnat ovat nyt sitten jotain ihan muuta kuin perhoskämmeköitä, eli tämä turaaja saa nyt laittaa googlen soimaan. Toisessa lehdet ovat litteässä viuhkassa ja toisessa lehdistö on miekkamaisia, enempi kuin päiväliljassa ja kukkavanat ovat ohkaisia. Kiinnostavaa!

Nyt kun katson kuvia, niin melkeinpä kadun, eten ottanut toullaista sinililaa ja sen yhden räikeän oranssin ja ja ja...

-----------------------------

Tykkää Puskantakaa-Facebooksivuista, niin saat ilmoituksen uusista blogipostauksista!

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti