Kirppiskärpänen puri

Ai miten puutarhakirppiksellä meni? Hienostihan siellä meni. Ensimmäisenä kurvasin paikalle ja viimeisenä lähdin. Sää oli täydellinen, tunnelma katossa ja taimia löytyi vaikka minkälaista. Moni teki jättilöytöjä ja näkyipä yksi jos toinenkin mies, joka oli joutunut kantojuhdan rooliin. Onneksi ukko katsoi minua kierosti kun lähtiessä olin kiskoa puutarhahousuja jalkaan ja pakotti vaihtamaan shortseihin. Lappuhaalareissa olisin kyllä muuttunut märäksi lätäköksi.

Valmis ottamaan vastaan kirppistelijöitä!

Kyltit olivat suosittuja, tässä lempikylttini uuden omistajansa kädessä. Kylttien teko-ohjeet luvassa blogissa talvemmalla.

Itsekään en välttynyt ostoksilta, sillä Aivar tuli pakunsa kanssa Virosta myymään erikoisia saniaisia, ja tietenkin retkahdin pariin. Ja muutama purkki valkoista kevätkaihonkukkaakin tarttui mukaan. Ja ysi palleroarovuokko. Ja mun, kun ei pitänyt ostaa yhtikäs mitään. Juupajuu, kuuluisia viimeisiä sanoja taas kerran.

Yleiskuvaa en tajunnut ottaa kuin vasta, kun rupesimme pakkamaan tavaramme... 

Taimia löytyy vielä ensi lauantaiksikin, jee!

Taimiahan jäi yli kun niin villisti niitä purkitin. Onneksi ihana Anita keksi, että lauantaina on siivouspäivä ja päätimme yhdistää voimamme ja yhdessä myydä loput taimemme pois. Toivotaan siis kaikki sormet ristissä ihanaa säätä ja kunnon markkinahulinaa.

Kirppiksen osoite on Keihästie 13 A, Vantaan Vesalassa. Siivouspäivän linkki on tässä. Paikan päälle pääsee metrollakin jos muutaman minuutin kävelymatka ei haittaa. Lähistöllä on muitakin siivouspäivään osallistuvia, eli ihan vaan meitä varten ei tarvitse hinautua paikalle.

Tällä kertaa varmaan tuon peräkärryn (lue: ukko ajaa sen paikalle ja parkeeraa kauniisti) valmiiksi lastattuna niin, ettei tarvitse paljoa nostella ja järjestellä, sillä onnistuin nostamaan jotain väärässä asennossa ja naksautin selkäni.